Timo Lehto, biokemian tohtori FT

Mangaani on ihmiselle elintärkeä kivennäisaine, joka on ollut erittäin vähän esillä ravitsemuskeskusteluissa, koska on oletettu, että sitä saadaan riittävästi ruuan mukana. Jo 50 vuotta sitten tutkija Helvi Marjanen kirjoitti Helsingin sanomien tiedepalstalla havainnostaan, jonka mukaan mangaanin saanti ravinnossa vaihtelee eri alueilla Suomessa ja sen liian vähäisellä saannilla näyttäisi olevan haitallinen vaikutus terveyteen. Tietomme mangaanin vaikutuksista terveyden eri osatekijöihin ovat vielä puuttellisia, mutta se saattaa osoittautua yhdeksi tärkeimmistä ravintoaineista terveyden ylläpitämiseksi.

Mangaanin toiminta elimistössä
Suurin osa mangaanista kertyy elimistössä luustoon, maksaan ja rauhasiin. Soluissa mangaani on pääasiassa solujen mitokondrioissa (solujen voimalaitokset), joissa sitä tarvitaan ubikinonin biosynteesissä. Mangaania tarvitaan muun muassa rasvahappojen, aminohappojen, sukupuolihormonien ja kolesterolin aineenvaihdunta-prosesseissa sekä rustojen, kollageenin ja luuston muodostuksessa. Mangaanilla on ratkaiseva merkitys aivojen välittäjäaineiden synteesissä, siksi se on niin tärkeä aivojen terveydelle. Mangaani on tärkeä myös luuston terveydelle. Mangaani pystyy joissain tapauksissa korvaamaan magnesiumin eräissä solutapahtumissa.

Solgar-ravintolisät - Mangaani
Punajuuri on hyvä mangaanin lähde ravinnossa.


Mangaanin puutostilojen oireet
Mangaanin varsinaisia puutostiloja on todettu useilla eläimillä, mutta ihmisillä asiaa ei ole tutkittu riittävästi. On kuitenkin näyttöä siitä, että mangaanin puutos liittyy uupumukseen,  iho-oireisiin, hiusten ja kynsien heikkoon kasvuun. Myös nikamien ja rustojen ongelmat voivat liittyä joissain tapauksissa mangaanin vajavaiseen saantiin. Mangaanin puutos on myös yhdistetty heikkoon kognitioon, muistin ja älykkyyden huonontumiseen. Vähäinen B1-vitamiinin (tiamiini) saanti estää riittävien mangaanivarastojen kertymisen maksaan.

Mangaanin päivittäinen tarve
Ihmisten päivittäisestä mangaanin tarpeesta ei ole samanlaista yksimielisyyttä kuin monesta muusta kivennäisaineesta. Mangaanin virallinen päivittäinen saannin vertailuarvo on tällä hetkellä 2 mg, mutta eräät tutkimukset viittaavat siihen, että optimaalinen tarve voisi olla merkittävästi korkeampi. Mangaanin tarve lisääntyy kun ravinnon mukana saatavan kalsiumin ja fosforin määrä kasvaa. Jo 1970 havaittiin, että suomalaisilla on keskimäärin heikompi mangaanin saanti verrattuna muihin kansoihin. Rautalisien syönti saattaa lisätä mangaanin tarvetta ainakin urheilijoilla.

Mangaanin saanti ravinnosta ja ravintolisistä
Mangaania runsaasti sisältäviä ravintoaineita ovat esimerkiksi mustikka, puolukka, musta tee, pähkinät, kananmunat, äyriäiset, täysjyväviljat, palkokasvit, vihreät lehtivihannekset ja punajuuri. Ravintolisissä käytetään yleensä valmisteita joiden mangaanipitoisuus on 2 mg, tehokkaimpia ja parhaiten imeytyviä ovat orgaaniset aminohappokelatoidut mangaanivalmisteet, kuten mangaanibisglysinaatti, joiden imeytyminen ei vaadi mahahappoja.

Hyväksytyt terveysväittämät mangaanille
Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto (EFSA) on hyväksynyt neljä terveysväittämää, joita voidaan käyttää mangaania sisältävistä ravintolisistä:

Mangaani edistää normaalia energia-aineenvaihduntaa.
Mangaani edistää luuston pysymistä normaalina.
Mangaani edistää sidekudoksen normaalia muodostumista.
Mangaani edistää solujen suojaamista hapettumisstressiltä.